Opiskelua yläkoulussa

Koulussa kerätään kasvio 7. ja 8. luokan välissä kesällä.
Palautus 30.8. mennessä. Kaikki keräävät pakolliset 20 lajia. Halutessaan oppilas voi kerätä myös enemmän kasveja.
Kasvit kiinnitetään kuivauksen jälkeen vihkoon.
Kasvista merkitään tiedot koulussa annetun ohjeen mukaan. Esimerkiksi:

Kerättävät kasvit:

1. käenkaali  (kukkii toukokuussa)
2. kielo (kukkii toukokuussa)
3. oravanmarja
4. metsätähti
5. kangasmaitikka
6. metsäkurjenpolvi
7. kultapiisku
8. vanamo
9. kevätpiippo  (kukkii toukokuussa)
10. metsäorvokki
11. sinivuokko  (kukkii toukokuussa)
12. nuokkuhelmikkä
13. metsäkastikka
14. saniaiskasvi esimerkiksi: sananjalka, hiirenporras…
15. katinlieko
16. metsäkorte
17. mustikka  (kukkii toukokuussa)
18. kissankäpälä
19.kanerva
20. kevätlinnunherne  (kukkii toukokuussa)/ sudenmarja

Mikäli ette löydä jotain kasvia, korvatkaa se jollain toisella.

Lappeenrannan Karhusjärveltä kuuluu taas surullisia uutisia. Kaloilta on loppunut happi. Tämä on mitä ilmeisemmin johtanut kalojen joukkokuolemiseen. Vasta myöhemmin keväällä selviää kuinka suuri osa kaloista on kuollut. Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa erittäin huolestuttavalta.

Kuolleita kaloja Karhusjärven laskuojalla 6.4.2009.

Vierailin 6.4.2009. Karhusjärven laskuojan padolla. Näin siellä vain kuolleita kaloja. Tarkoitus oli käydä lasten kanssa katsomassa olisiko keväthaukia jo ilmaantunut rantasulaan.

Kuolleita pikkukaloja oli kasapäin niissä kohdissa, joihin virta niitä keräsi. Yhdestä paikasta jään alta löytyi suurhaukien hautausmaa, jossa kyrmyniskat lojottivat vierekkäin mahat turvoksissa. Kuolema oli korjannut ne jo useita päiviä sitten. Myös hapettomuutta hyvin kestävää suutaria makasi kuolleena ojan pohjalla. Haaskalinnut ja haaskoja hyväksi käyttävät nisäkkäät eivät olleet “aarrettaan” vielä löytäneet. Odotettavissa on siis lokkien kevätbileet Karhusjärvellä.

Pikkukalojen kohtalona oli hapen puute.

Karhusjärven kuormitus on vuosikymmeniä ollut suurempi kuin järven ekosysteemi kestäisi.
Kuluva vuosi oli hyvin sateinen. Tästä syystä luonnonhuuhtouman aiheuttama kuormitus oli tavallista korkeampi. Runsaat valumavedet veivät mukaansa ravinteita myös pelloilta ja metsistä pahentaen hajakuormitusta. Järvessä oli syksyllä liikaa biomassaa, joka talvella hajotessaan kulutti happea. Jääkansi esti hapen imeytymisen veteen. Tilannetta ei helpottanut tammikuusta alkanut pakkasjakso, joka vahvisti jäätä entisestään. Terve järvi kestäisi tämän.

Yli metrin mittaisia haukia löytyi nopeasti kymmenkunta.

Karhusjärvi ei ole terve

Parhaillaan on käynnissä sisäisen kuormituksen kierre. Karhusjärvi on aikojen saatossa muuttunut savipohjaisesta  mutapohjaiseksi. Mutaa on tällä hetkellä keskimäärin metristä kahteen. Humusta on todennäköisesti kertynyt varsinkin ojituksista. Pohjasedimentin yläosa, noin sormen paksuinen kerros, sisältää paljon kasviravinteita. Terveessä vesistössä niistä ei liiemmin ole haittaa, mutta sairaassa vesistössä on. Kun vedestä loppuu happi, alkavat pohjasedimenttiin sitoutuneet kasviravinteet imeytyä takaisin järven pohjalla olevaan vesikerrokseen. Keväällä vesien sekoittuessa ravinteikas vesi nousee pintaan ja on heti kasvien ja levien käytettävissä.

Karhusjärvi todennäköisesti lannoittaa itse itseään

Vaikka ulkoinen kuormitus saataisiin aisoihin, menisi todennäköisesti hyvin pitkään, että järvi alkaisi toipua. En tiedä, onko se edes mahdollista enää. Sisäinen kuormitus ei pienillä taikatempuilla taida laantua. Rahaa ja tahtoa se ainakin vaatisi. Pieni vedenpinnan nosto tuskin kasvattaisi vesitilavuutta riittävästi. Karhusjärvi tarvitsee nyt napakampia toimia, mikäli se edes halutaan enää pelastaa.
___________________________________________________________________

TIETONURKKA:
Happikato voi tulla, jos:
Järvessä on syksyllä liikaa biomassaa, joka talvella hajotessaan kuluttaa happea. Jääkansi estää hapen imeytymisen veteen ja talvella jään alla ei ole happea tuottavia yhteyttäjiä.

Vesistöjen kokonaiskuormitus muodostuu:

1. pistemäisestä kuormituksesta 
(teollisuus, yhdyskunnat, kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto),
2. hajakuormituksesta 
(pellot, karjatalous, metsätalous, haja- ja loma-asutus)
3. sisäisestä kuormituksesta (ravinteiden takaisin imeytyminen veteen hapettomissa olosuhteissa)

Kokonaiskuormitukseen vaikuttaa myös laskeuma ja luonnonhuuhtouma.

Geenit

• määräävä tekijä, vaikuttaa ominaisuuksien kehittymiseen
• geenit periytyvät, ominaisuudet eivät
• geenit muodostavat yksilön perimän

Kromosomit

• Ihmisellä 46 kromosomia (kaikissa soluissa), poikkeus sukusolut (23 kpl)
• Eli 23 paria
• koostuu DNA-rihmasta -> pätkä dna:ta=geeni

Sukupuolen määräytyminen

• 22 kromosomiparia on naisilla ja miehillä samat.
• 23.pari on sukupuolikromosomipari
• Nainen 44+XX
• Mies 44+XY
• munasolu aina 22+X
• Siittio joko 22+X tai 22+Y

Kromosomipoikkeamat

• esim. Down-oireyhtymä 3 kpl 21 kromosomia

Erilaisuus

• Vastinkromosomit omaavat samaan ominaisuuteen vaikuttavan geenin.
• Jos geenit ovat samanlaisia, yksilö on samaperintäinen
• Jos geenit erilaisia –>eriperintäinen

Risteyttäminen

• Vastinkromosomeissa silmien väriin vaikuttavat geenit.
• geenit samanlaisia=samaperintäinen
• erilaisia=eriperintäinen
• Ruskeat silmät vallitsevaominaisuus (S)
• Siniset väistyvä ominaisuus (s)
• Ruskeat silmät voivat olla: Ss, sS, SS
• Siniset silmät: ss
• Lyhenne muodostetaan väistyvän omisaisuuden 1.kirjaimesta (eli s)
• Voittava merkitään isolla (S), häviävä pienellä (s)

____________________________________________________________________

Esimerkki 1. Risteytetään sinisilmäinen ja eriperintäinen ruskeasilmäinen

Muodostetaan risteytystaulukko:

• Jälkeläisten perimä: Ss,Ss,ss,ss
• Jälkeläisten ilmiasu:
• 50% ruskeasimäisiä
• 50% sinisilmäisiä

Tehtävä:

• Kyömy nenä on Vallitseva ominaisuus
• Risteytä 2 kyömynokkaista eriperinteistä keskenään.
• Millaisia lapsia voisi syntyä?

____________________________________________________________________

Mutaatiot

• geenin muutos, vaikuttaa kehitykseen
• esim. säteily tai vastaava
• tupakka -> mutaatio -> syöpä

Näköaisti

Kuva 1. silmän rakenne

• värikalvo (himmennin)
• mustuainen (valo sisään, säätelee valon määrää)Sädelihas (ei kuvassa) säätelee linssin paksuutta
• sarveiskalvo, kammiovesi ja linssi (taittaa valoa)
• verkkokalvo (sen pintaan muodostuu kuva väärinpäin)
• keltatäplä (tarkannäön piste)
• tappisolut (aistii valoa valoisalla)
• sauvasolut (toimii hämärässä, muodostamansa purppuran avulla, 20 min.)
• näköhermo (sen ”juuri” muod. sokean täplän)
• isojen aivojen näköalue

Tehtävät: 1, 3 ja 7