Geenit

  • määräävä tekijä, vaikuttaa ominaisuuksien kehittymiseen
  • geenit periytyvät, ominaisuudet eivät
  • geenit muodostavat yksilön perimän

Kromosomit

  • Ihmisellä 46 kromosomia (kaikissa soluissa), poikkeus sukusolut (23 kpl)
  • Eli 23 paria
  • koostuu DNA-rihmasta -> pätkä dna:ta=geeni

Sukupuolen määräytyminen

  • 22 kromosomiparia on naisilla ja miehillä samat.
  • 23.pari on sukupuolikromosomipari
  • Nainen 44+XX
  • Mies 44+XY
  • munasolu aina 22+X
  • Siittio joko 22+X tai 22+Y

Kromosomipoikkeamat

  • esim. Down-oireyhtymä 3 kpl 21 kromosomia

Erilaisuus

  • Vastinkromosomit omaavat samaan ominaisuuteen vaikuttavan geenin.
  • Jos geenit ovat samanlaisia, yksilö on samaperintäinen
  • Jos geenit erilaisia –>eriperintäinen

Risteyttäminen

  • Vastinkromosomeissa silmien väriin vaikuttavat geenit.
  • geenit samanlaisia=samaperintäinen
  • erilaisia=eriperintäinen
  • Ruskeat silmät vallitsevaominaisuus (S)
  • Siniset väistyvä ominaisuus (s)
  • Ruskeat silmät voivat olla: Ss, sS, SS
  • Siniset silmät: ss
  • Lyhenne muodostetaan väistyvän omisaisuuden 1.kirjaimesta (eli s)
  • Voittava merkitään isolla (S), häviävä pienellä (s)

____________________________________________________________________

Esimerkki 1. Risteytetään sinisilmäinen ja eriperintäinen ruskeasilmäinen

Taulukko

Muodostetaan risteytystaulukko:

kuva-6

  • Jälkeläisten perimä: Ss,Ss,ss,ss
  • Jälkeläisten ilmiasu:
  • 50% ruskeasimäisiä
  • 50% sinisilmäisiä

Tehtävä:

  • Kyömy nenä on Vallitseva ominaisuus
  • Risteytä 2 kyömynokkaista eriperinteistä keskenään.
  • Millaisia lapsia voisi syntyä?

____________________________________________________________________

Mutaatiot

  • geenin muutos, vaikuttaa kehitykseen
  • esim. säteily tai vastaava
  • tupakka -> mutaatio -> syöpä
 

Kpl 14 näköaisti

Näköaisti

Kuva 1. silmän rakenne

Kuva 1. silmän rakenne

  • värikalvo (himmennin)
  • mustuainen (valo sisään, säätelee valon määrää)Sädelihas (ei kuvassa) säätelee linssin paksuutta
  • sarveiskalvo, kammiovesi ja linssi (taittaa valoa)
  • verkkokalvo (sen pintaan muodostuu kuva väärinpäin)
  • keltatäplä (tarkannäön piste)
  • tappisolut (aistii valoa valoisalla)
  • sauvasolut (toimii hämärässä, muodostamansa purppuran avulla, 20 min.)
  • näköhermo (sen ”juuri” muod. sokean täplän)
  • isojen aivojen näköalue

Tehtävät: 1, 3 ja 7

 

AISTIT

Aistinreseptori voi olla:

  • vapaa hermopääte (haju- ja kipureseptorit).
  • monimutkainen rakennelma, jossa aistivat solut kosketuksissa hermosolujen kanssa  (silmien sauvat ja tapit, kuulosolut, makusolut).

(lisää…)

Tagged with:
 

Kpl 11-12 Hermosto

Hermosto rakentuu hermosoluista.

Hermosoluja on toiminnallisesti 2 tyyppiä:
1. Tuntohermosolut: vievät viestin aisteista kohti selkäydintä ja aivoja
2. Liikehermosolut: tuovat liikkumiskäskyn aivoista selkäytimen kautta lihaksille.

(lisää…)

Tagged with:
 

Kpl 3 Lihakset

Supistuva lihas tarvitsee energiaa

Energia vapautetaan soluhengityksen avulla.
Vapautuneesta energiasta osa liike- ja osa lämpöenergiaksi.
Jos lihakset eivät saa tarpeeksi happea, sokeri ei pala loppuun asti vaan syntyy maitohappoa.

(lisää…)

Solu

kaikki solut ovat erilaistuneet hedelmöittyneestä munasolusta
munasolu on kaikkikykyinen

Solut toimivat soluryhminä; kudoksina:
1. Pintakudos:

- ihon uloin osa…
- suojelee alla olevia kudoksia

(lisää…)

Tagged with:
 

Luusto

Luuston tehtäviä:
-suojaa elimistöä: kylkiluut, rintalasta
-tukee: selkäranka…
-ruuan paloittelu
-kalsiumvarasto: useat luut
-valmistaa punasoluja: useat luut

(lisää…)

Tagged with:
 

Rauhaset

Umpirauhaset

Erittävät kemiallisia välittäjäaineita, hormoneita, jotka kiertävät verenkierrossa ja vaikuttavat toisiin elimiin.
Hormonit toimivat viestin viejinä ja leviävät verenkierron välityksellä elimistön eri osissa oleviin soluihin.

(lisää…)

Tagged with:
 

Kokeisiin lukuohje 9.lk BI osa 1

Koealue on tarkoituksella lyhyt kpl 1-9.
kpl 1:
- Kuva 6A, Kaikkikykyinen solu omaa kyvyn erilaistua.
- Kudostyypit
kpl 2:
- Opettele luut ja nivelet
- Luuston tehtävät
kpl 3:
- Lihaskudostyypit
- Lihasten tehtävät
kpl 4-5:
- Lasse Lihapullan seikkailu, muista palautus ajoissa. Tämän tehtävän kun tekee kunnolla, osaa riittävän hyvin kappaleet 4 ja 5.
kpl 6:
- Osaatko vastata kysymykseen: Millainen on hengityselimistön rakenne ja toiminta?
kpl 7:
- Veren kostumus
- Kuka voi luovuttaa verta kenelle?
kpl 8:
- Iso – ja pieni verenkierto
- Sydämen rakenne ja toiminta
- Verenkiertoelimistö: Sydän, valtimot, laskimot ja hiussuonet. Rakenne ja toiminta.
kpl 9:
- Erityselimiä: Keuhkot, munuainen ja iho, mitä mikin erittää?
- Munuaisten toiminta perustuu nefronien toimintaan, joka on siis munuaisen toiminnallinen yksikkö.
- Älä unohda munuaisten kokonaistehtävää, kun opettelet nefronin toimintaa.
Munuaisethan suodattavat verestä elimistön kuona-aineet ja poistavat ne. (valmistaa virtsan)
Huolehtivat vesitasapainosta ja suolatasapainosta

Tagged with:
 

KPL 9 Erityselimet

1. Keuhkot
Hiilidioksidi+vesi
2. Iho
Virtsa+vesi
3. Munuaiset

Suodattavat verestä elimistön kuona-aineet ja poistavat ne. (valmistaa virtsan)
Huolehtivat vesitasapainosta ja suolatasapainosta

    Virtsatiet

    Munuaiset
    Virtsajohdin
    Virtsarakko
    Virtsaputki

      Nefroni

      *Munuaisessa sijaitseva verta puhdistava yksikkö:
      -munuaiskeränen
      -munuaistiehyt
      *yli miljooona/munuainen

        Tehtävät. s.45-46

        Tagged with: