Kerättävät kasvit:

1. käenkaali  (kukkii toukokuussa)
2. kielo (kukkii toukokuussa)
3. oravanmarja
4. metsätähti
5. kangasmaitikka
6. metsäkurjenpolvi
7. kultapiisku
8. vanamo
9. kevätpiippo  (kukkii toukokuussa)
10. metsäorvokki
11. sinivuokko  (kukkii toukokuussa)
12. nuokkuhelmikkä
13. metsäkastikka
14. saniaiskasvi esimerkiksi: sananjalka, hiirenporras…
15. katinlieko
16. metsäkorte
17. mustikka  (kukkii toukokuussa)
18. kissankäpälä
19.kanerva
20. kevätlinnunherne  (kukkii toukokuussa)/ sudenmarja

Mikäli ette löydä jotain kasvia, korvatkaa se jollain toisella.

• Luku, tehtävät  1-4 s. 30.

• Miksi kiusataan? Kiusaamiseen johtavia syitä? (omasta mielestä)
• Minua kiusataan. Miten kannattaisi toimia?
• Kiusaamiseen reagointi.

• Luokkatoverit
• Ystävät
• Opettajat, rehtori, vanhemmat

• Rakenna kiusaamisen vastainen toimintamalli kouluun, jossa selkeästi tulee esiin:
• Kuinka kiusaamista voidaan ennaltaehkäistä?
• Kuinka kiusaajaa autetaan?
• Kuinka toimitaan, kun kiusaamistapauksia tulee ilmi?
• Kuinka kiusaamista tulisi seurata?

Saa hyödyntää netistä löytyviä valmiita malleja, mutta on kerrottava selkeästi, mistä mallista mikäkin osio on otettu mukaan.

Esim. Tässä kohdassa hyödynnän ”Vastuun portaista” tuttua ratkaisua…

Kuolleita kaloja Karhusjärven laskuojalla 6.4.2009.

Vierailin 6.4.2009. Karhusjärven laskuojan padolla. Näin siellä vain kuolleita kaloja. Tarkoitus oli käydä lasten kanssa katsomassa olisiko keväthaukia jo ilmaantunut rantasulaan.

Kuolleita pikkukaloja oli kasapäin niissä kohdissa, joihin virta niitä keräsi. Yhdestä paikasta jään alta löytyi suurhaukien hautausmaa, jossa kyrmyniskat lojottivat vierekkäin mahat turvoksissa. Kuolema oli korjannut ne jo useita päiviä sitten. Myös hapettomuutta hyvin kestävää suutaria makasi kuolleena ojan pohjalla. Haaskalinnut ja haaskoja hyväksi käyttävät nisäkkäät eivät olleet “aarrettaan” vielä löytäneet. Odotettavissa on siis lokkien kevätbileet Karhusjärvellä.

Pikkukalojen kohtalona oli hapen puute.

Karhusjärven kuormitus on vuosikymmeniä ollut suurempi kuin järven ekosysteemi kestäisi.
Kuluva vuosi oli hyvin sateinen. Tästä syystä luonnonhuuhtouman aiheuttama kuormitus oli tavallista korkeampi. Runsaat valumavedet veivät mukaansa ravinteita myös pelloilta ja metsistä pahentaen hajakuormitusta. Järvessä oli syksyllä liikaa biomassaa, joka talvella hajotessaan kulutti happea. Jääkansi esti hapen imeytymisen veteen. Tilannetta ei helpottanut tammikuusta alkanut pakkasjakso, joka vahvisti jäätä entisestään. Terve järvi kestäisi tämän.

Yli metrin mittaisia haukia löytyi nopeasti kymmenkunta.

Karhusjärvi ei ole terve

Parhaillaan on käynnissä sisäisen kuormituksen kierre. Karhusjärvi on aikojen saatossa muuttunut savipohjaisesta  mutapohjaiseksi. Mutaa on tällä hetkellä keskimäärin metristä kahteen. Humusta on todennäköisesti kertynyt varsinkin ojituksista. Pohjasedimentin yläosa, noin sormen paksuinen kerros, sisältää paljon kasviravinteita. Terveessä vesistössä niistä ei liiemmin ole haittaa, mutta sairaassa vesistössä on. Kun vedestä loppuu happi, alkavat pohjasedimenttiin sitoutuneet kasviravinteet imeytyä takaisin järven pohjalla olevaan vesikerrokseen. Keväällä vesien sekoittuessa ravinteikas vesi nousee pintaan ja on heti kasvien ja levien käytettävissä.

Karhusjärvi todennäköisesti lannoittaa itse itseään

Vaikka ulkoinen kuormitus saataisiin aisoihin, menisi todennäköisesti hyvin pitkään, että järvi alkaisi toipua. En tiedä, onko se edes mahdollista enää. Sisäinen kuormitus ei pienillä taikatempuilla taida laantua. Rahaa ja tahtoa se ainakin vaatisi. Pieni vedenpinnan nosto tuskin kasvattaisi vesitilavuutta riittävästi. Karhusjärvi tarvitsee nyt napakampia toimia, mikäli se edes halutaan enää pelastaa.
___________________________________________________________________

TIETONURKKA:
Happikato voi tulla, jos:
Järvessä on syksyllä liikaa biomassaa, joka talvella hajotessaan kuluttaa happea. Jääkansi estää hapen imeytymisen veteen ja talvella jään alla ei ole happea tuottavia yhteyttäjiä.

Vesistöjen kokonaiskuormitus muodostuu:

1. pistemäisestä kuormituksesta 
(teollisuus, yhdyskunnat, kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto),
2. hajakuormituksesta 
(pellot, karjatalous, metsätalous, haja- ja loma-asutus)
3. sisäisestä kuormituksesta (ravinteiden takaisin imeytyminen veteen hapettomissa olosuhteissa)

Kokonaiskuormitukseen vaikuttaa myös laskeuma ja luonnonhuuhtouma.

• määräävä tekijä, vaikuttaa ominaisuuksien kehittymiseen
• geenit periytyvät, ominaisuudet eivät
• geenit muodostavat yksilön perimän

Kromosomit

• Ihmisellä 46 kromosomia (kaikissa soluissa), poikkeus sukusolut (23 kpl)
• Eli 23 paria
• koostuu DNA-rihmasta -> pätkä dna:ta=geeni

Sukupuolen määräytyminen

• 22 kromosomiparia on naisilla ja miehillä samat.
• 23.pari on sukupuolikromosomipari
• Nainen 44+XX
• Mies 44+XY
• munasolu aina 22+X
• Siittio joko 22+X tai 22+Y

Kromosomipoikkeamat

• esim. Down-oireyhtymä 3 kpl 21 kromosomia

Erilaisuus

• Vastinkromosomit omaavat samaan ominaisuuteen vaikuttavan geenin.
• Jos geenit ovat samanlaisia, yksilö on samaperintäinen
• Jos geenit erilaisia –>eriperintäinen

Risteyttäminen

• Vastinkromosomeissa silmien väriin vaikuttavat geenit.
• geenit samanlaisia=samaperintäinen
• erilaisia=eriperintäinen
• Ruskeat silmät vallitsevaominaisuus (S)
• Siniset väistyvä ominaisuus (s)
• Ruskeat silmät voivat olla: Ss, sS, SS
• Siniset silmät: ss
• Lyhenne muodostetaan väistyvän omisaisuuden 1.kirjaimesta (eli s)
• Voittava merkitään isolla (S), häviävä pienellä (s)

____________________________________________________________________

Esimerkki 1. Risteytetään sinisilmäinen ja eriperintäinen ruskeasilmäinen

Muodostetaan risteytystaulukko:

• Jälkeläisten perimä: Ss,Ss,ss,ss
• Jälkeläisten ilmiasu:
• 50% ruskeasimäisiä
• 50% sinisilmäisiä

Tehtävä:

• Kyömy nenä on Vallitseva ominaisuus
• Risteytä 2 kyömynokkaista eriperinteistä keskenään.
• Millaisia lapsia voisi syntyä?

____________________________________________________________________

Mutaatiot

• geenin muutos, vaikuttaa kehitykseen
• esim. säteily tai vastaava
• tupakka -> mutaatio -> syöpä

2. Kopioi alla oleva pohja pspad-editoriin.

3. Tallenna se index.html nimellä

(huomaa koodi kuvan liittmiseksi ei ole oikeaa koodia, vaan sitä on joudutu soveltamaan, että näkyy koulun koneella.)

___________________________________________________________________

_____________________________________________________________________

1.Avaa pspadiin uusi tiedosto: (Cascading style sheet)

2. Kopioi alla oleva muotoilutiedosto pspad-editoriin

3.Tallenna se tyyli.css nimellä harjoitus 3 kansioon

_____________________________________________________________________

/* Elementit */

body    {
font-family: Verdana, Arial, Helvetica, sans-serif;
font-size: 9pt;
margin: 2em;
/* padding: 4em; */
background: #ffffff;

align:center;
}

h1    {    text-align:center; }
h2    {    text-align:center; }
h3    {    text-align:left; margin-left:3em; margin-top:2em;}

a    { text-decoration: none; color: #36c; }
a:visited { color: #595858; }
a:hover    { color: #3b3a42; }

#otsikkokuva {
/* width: 890px; */
background: url(kuvat/otsikko.jpg) repeat-x #000;
width: 890px;
height: 100px;
padding: 0px;

vertical-align: middle;
text-align: center;
}

#otsikko {
/* width: 890px; */
width: 890px;
height: 24px;
padding: 2px;
background: url(kuvat/header_bar.gif) repeat-x #000;
vertical-align: middle;
text-align: center;
}
#otsikko .header_button {
font-size: 12px;
position: relative;
top: 4px;
left: 0px;
border-right: 1px dotted #666;
padding: 0px 10px 0px 10px;
vertical-align: middle;
}
#otsikko .header_button a { color: #000; }
#otsikko .header_button a:hover { color: #868588; text-decoration: none; }
#otsikko .header_button a:active  { color: red; }

#nav    { font-size: x-small; width: 120px; }

#info .teaser { font-size: 9pt; line-height: 16pt; }
#info { margin: 2px 2px 2px 2px; }

/* Luokat classes */

.kuvaalue {
margin-top: 3em;
margin-bottom: 3em;
backgroundcolor: “#eaeaea”;
align: center;
text-align: center;
}

.keskitetty { align: center; text-align: center; }
.sisennetty { margin-left:5em; margin-left:10em; align: center; }

.sivu    {
width: 890px;
vertical-align: center;
margin-left: auto; margin-right: auto;
background: #ffffff;
font-size: 10px;
border-style:solid;
border-color:c2c1c3;
border-left-width:1px;
border-top-width:1px;
border-bottom-width:1px;
border-right-width:1px;
}

.tekstikappale {
margin-top: 1em;
margin-bottom: 1em;
padding-left: 5em;
padding-right: 5em;
}

.tyhja { background-color: #EEEEFF; font-size: 10px; font-family: Tahoma; }
.normi { background-color: #DDDDFF; font-size: 10px; font-family: Tahoma; }

_____________________________________________________________________

Tee harjoitus 3 kansion sisälle kuvat kansio.

Tallenna kansioon tekemäsi header.jpg kuva.

_____________________________________________________________________

Tee näppäimistön alle tuleva kuva.

Koko: width: 10 height 27

Tallenna header_bar.gif nimellä kuvat kansioon

Kuva 1. silmän rakenne

• värikalvo (himmennin)
• mustuainen (valo sisään, säätelee valon määrää)Sädelihas (ei kuvassa) säätelee linssin paksuutta
• sarveiskalvo, kammiovesi ja linssi (taittaa valoa)
• verkkokalvo (sen pintaan muodostuu kuva väärinpäin)
• keltatäplä (tarkannäön piste)
• tappisolut (aistii valoa valoisalla)
• sauvasolut (toimii hämärässä, muodostamansa purppuran avulla, 20 min.)
• näköhermo (sen ”juuri” muod. sokean täplän)
• isojen aivojen näköalue

Tehtävät: 1, 3 ja 7

Kuva 1. Ilmansuunnat

Opettele ilmansuunnat. Lisäksi pääilmansuuntien englannin kieleen perustuvat lyhenteet täytyy opetella.

Leveyspiiri

Kuva 2. Leveyspiiri

Leveyspiiri kuvaa maanpinnan kohdan sijaintia päiväntasaajasta pohjoiseen tai etelään. Leveysastetta mitataan astein (°). Leveysaste (°) voidaan jakaa 60 minuuttiin (′). Pohjoista leveyttä merkitään kirjaimella N, eteläistä kirjaimella S.

Pituuspiiri

Kuva 3. Pituuspiiri

Yhdessä leveyspiirin kanssa  voidaan esittää  paikan sijainti maanpinnalla. Pituuspiiri annetaan asteina välillä 0-180° läntistä tai itäistä pituutta. Yksi pituusaste (°) voidaan jakaa kuuteenkymmeneen minuuttiin (‘). Itäistä pituutta merkitään yleensä kirjaimella E, läntistä kirjaimella W.

Lähde: Km Koulun Maantieto, Wikipedia

Aistinreseptori voi olla:

• vapaa hermopääte (haju- ja kipureseptorit).
• monimutkainen rakennelma, jossa aistivat solut kosketuksissa hermosolujen kanssa  (silmien sauvat ja tapit, kuulosolut, makusolut).

Makuaisti

kemoreseptorit aistivat liuenneita aineita

• Makea – orgaaniset aineet (sokerit, alkoholit eräät proteiinit) – mieltymys synnynnäinen, monet eläimetkin pitävät makeasta (esim. apinat, sika, nauta mutta ei kissa).
• Hapan – vetyionit (hapot).
• Suolainen – halogeenit.
• Kitkerä – monet myrkylliset alkaloidit esim. nikotiini, kiniini, morfiini, myös esim. urea ja Ca-suolat.

Hajuaisti

• Aistittavien aineiden oltava pienikokoisia ja hyvin veteen tai rasvoihin liukenevia.
• Hajuepiteelin hermosolut uusiutuvat nopeasti.

Kuuloaisti

• Erikorkuiset äänet saavat simpukan tyvilevyn värähtelemään eri kohdista.
• Ihminen tajuaa ääniaaltoja, joiden taajuus on noin 20-20 000 Hz (värähdystä sekunnissa).

Tehtävät:

Toiminnallinen moniste, s.63 t. 2

Hermosoluja on toiminnallisesti 2 tyyppiä:
1. Tuntohermosolut: vievät viestin aisteista kohti selkäydintä ja aivoja
2. Liikehermosolut: tuovat liikkumiskäskyn aivoista selkäytimen kautta lihaksille.

Hermosolu:
Solukeskus, johon tulee tuojahaarake. Keskuksesta poispäin myeeliinituppien eristämä viejähaarake.

Viestin kulku:

Hermosolun sisällä viesti kulkee sähköimpulssina, mutta soluista toiseen, solujen välisessä raossa eli synapsissa, viesti kulkee kemiallisesti.

Viestin kulku: tuojahaarake > solukeskus > viejähaarake) // rako eli synapsi //  seuraavan solun tuojahaarake >…

Refleksi: Tahdosta riippumaton reaktio. 5mpulssi siirtyy aistinsoluista suoraan selkäytimenkautta liikekäskynä lihaksille. Muista keittolevyesimerkki.

Aivot:

Alla on käsitekartta aivoista, jossa on pyritty toiminnallisesti erottelemaan aivojen eri osien tehtäviä. Klikkaamalla kuva suurenee…

Yksinkertaistettu käsitekartta aivojen toiminnallisesta jaottelusta.